perjantai 13. syyskuuta 2013

Palaute


Sain edelliseen postaukseen kommentin,jota koen velvollisuudekseni kommentoida.
Olen pahoillani, että anonyymin mielestä blogini ylläpitää negatiivista mielikuvaa.
Tämä ei missään nimessä ole ollut tarkoitukseni ja nyt mietinkin,miksi näin on.



Anonyymin mukaan blogistani näkee, että arvostan materiaa paljon.
Myönnän, että arvostan hyviä ja laadukkaita kankaita ja siksi ompelen
pelkästään niistä. En halua tuhlata ompeluaikaani vaatteisiin,jotka eivät kestä käytössä.
 Haluan pukea lapseni värikkäisiin vaatteisiin ja ihaniin kuoseihin.
Minun mielestä kaikilla on samanlainen mahdollisuus siihen?


Ompelemaan oppii kaikki.
Siitä on lukuisia esimerkkejä eri ompelublogeissa.
Tarvitaan vain harjoittelua ja halua oppia.
En itse koe olevani mitenkään erityisen taitava ompelemaan. 
Ompelen pelkästään helpoilla kaavoilla.(jos ette oo huomanneet)


Ompeleminen on minulle rakas,rakas harrastus.
Toiset käy juoksemassa viisi kertaa viikossa,minä ompelen.
Se on minun voimavarani suurperheen äitinä.
Muuta en osaa sanoa.



Kuka määrittelee mikä on muotia? 


Idyllisissä valokuvissa suloisia lapsia
taitavasti ommelluissa ihanissa vaatteissa


Kaikkihan tietävät, ettei arki ole aina puhtaita vaatteita,
kammattuja hiuksia,
silitettyjä mekkoja, 
sävy sävyyn sukkahousuja,
iloisia hymyjä.
Minusta on ihanaa, että voin viikon varrella,
huonona ja väsyneenä hetkenä, käydä blogistani kurkkimassa,
miten ihania lapseni voivatkaan olla.

Toivottavasti blogistani välittyy myös se ompelun ja onnistumisen ilo,jota koen!
Kiitän kaikkia ihania lukijoita ja ystäviäni kannustavasta palautteesta ja tuesta!


34 kommenttia:

  1. aika outo kommentti,minun arki on sitä sävysävyyn-juttua ja minusta se on tyypistä kiinni mitä tahtoo.olkoon materiaa tai ei.minä en voi laittaa lapsilleni eri kuosillisia vaatteita yhtäaikaa mutta toisella se näyttää hyvältä..oot tosi taitava ompelija,jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  2. Paula älä lannistu, saat olla onnellinen tästä ompelun lahjasta joka sinulla on. Sinut henkilökohtaisesti tuntien, en löytänyt sinua tuosta Anonyymin purkauksesta. Nauti edelleen ompelusta ja kerää voimia sitä myötä arkeen! =)
    Tässä on käynyt toteen vanha sanonta: "Karavaanit kulkee ja koirat räksyttää." Anna koiran räksyttää!! Tämä ihminen ei sinua tunne, jos tuollaisia kirjoittaa.
    Se mikä ei tapa vahvistaa, toki tuommoinen kommenti loukkaa sinua. Toivottavasti saamme edelleen nauttia sinun ompeluksistasi ja ihanasta blogista! Hyvää syksyn jatkoa Paula!
    -Liepu

    VastaaPoista
  3. On muuten aivan ihana tuo posliinikoirapaita tyttäresi päällä!

    Niin, ehkä Paula olet tavallaan muodinluoja, inspiraationlähde nyt ainakin yli sadalle lukijallesi ja vielä lukuisemmille satunnaisille kävijöille.

    Kaikkihan tietää ettei kenenkään lapsiperheen arki ole pelkkiä kauniisti kammattuja ja puettuja hymyileviä lapsia. Mutta kyllä sitä itse kukin julkaisee mieluummin kuvia perheestään niinä parempina hetkinä kuin vaikkapa syöttöhetken jälkeen banaanisoseet hiuksissa ja rinnuksilla.

    Sanonpa vielä toistamiseen, että nautin Paulan blogista vallan mahdottomasti. Niin kuin tuossa ylempänä ja sanottiin niin koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Hyvää alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Ihania vaatteita! :)
    Nautin kauniista kuvistasi ja ihanista käsitöistäsi!
    Luulisi, että itse kukin tietää ettei blogeissa, varsinkaan käsityöblogeissa ole kuvattu koko elämää, kaikkea arkea ja miksi pitäisikään!? Eihän käsityölehdissäkään mallit ole räkä poskella tiskien keskellä, tuskin se kuitenkaan luo väärää mielikuvaa elämästä... ;)

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. ihailen taitojasi,ja tykkään valtavasti noista väreistä+kuoseista,mistä teet taidoillasi vaatteita.Itsekin tekisin,jos osaisin ja pukisin lapseni,ne pienimmät samalla tavalla.Minun on tyytyminen vain siihen mitä saan/löydän kirppareilta...
    Blogisi ei millään tavalla ole negatiivinen!Tiedän,että ompeleminen on sinulle tärkeä henkireikä,aivan kuten minulle valokuvaaminen tms.Jatka samaan malliin vain!

    VastaaPoista
  7. Minä, alkuperäisen palautteen antaja, koiraksikin sanottu, laitoin tuossa alla vielä kommenttia lyhyenä tiivistyksenä. Erään tärkeän korjauksen teen myös tähän kohtaa. Blogisti, jos luit alla olevat tekstini kokonaan, huomaat, että en missään tapauksessa ole väittänyt, että arvostat materiaa paljon. Olen sanonut, että tässä blogissa (mikä on tottakai pieni siivu elämästäsi) minun silmille on lyönyt vaatteiden tärkeys elämässä. Tässäkin voin olla väärässä. Nämä vastakritiikit ovat antaneet minulle paljon pohdittavaa. Muille kommentoijille tarkennukseksi, en ole puhunut blogistista itsestään tai hänen elämästään, vain blogin herättämistä mielikuvista (niistä negatiivisista, vaikka positiivisiakin on).
    -ap

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerroit, että tässä blogissa materian arvostaminen näkyy paljon. Koska olen se,joka tätä blogia kirjoittaa, ymmärrän sen tarkoittavan , että minä arvostan mielestäsi materiaa. Se on aika raju palaute tuntemattomalle ihmiselle. Jokaisen on vaatteita päällään pidettävä,joten teen siitä asian,josta saan hyvää mieltä. Sen verran arvostan ja sen verran ne on minulle tärkeitä. Ehkä tarkoituksesi ei ollutkaan loukata, mutta sanasi olivat harkitsemattomia ja ehkä väärässä paikassa. Edelleen pyydän sinua olemaan sähköpostiyhteydessä surinanpauloissa@gmail.com.

      Poista
    2. Kerroit, että tässä blogissa materian arvostaminen näkyy paljon. Koska olen se,joka tätä blogia kirjoittaa, ymmärrän sen tarkoittavan , että minä arvostan mielestäsi materiaa. Se on aika raju palaute tuntemattomalle ihmiselle. Jokaisen on vaatteita päällään pidettävä,joten teen siitä asian,josta saan hyvää mieltä. Sen verran arvostan ja sen verran ne on minulle tärkeitä. Ehkä tarkoituksesi ei ollutkaan loukata, mutta sanasi olivat harkitsemattomia ja ehkä väärässä paikassa. Edelleen pyydän sinua olemaan sähköpostiyhteydessä surinanpauloissa@gmail.com.

      Poista
    3. Kirjoitin, että materian arvostaminen vaatteiden osalta korostuu tässä blogissa. En, että elämässäsi.(Eli minulle blogi on viestinyt sitä, mitä et ole tarkoittanutkaan.) Eli minun päässäni tämä blogi on ollut omiaan vahvistamaan sitä negatiivista ajankuvaa, joka minulla on ollut vuosia, että vaatteilla on sellainen asema ihmisten mielissä, mikä vaatteilla ei tarvitsisi olla. Noin yleisilmiönä, en sinun kohdallasi henkilökohtaisesti. Kuten sanottu, toin sen huonosti esiin, ja varmasti niin, että otit sen henkilökohtaisesti sinua tarkoittaen. Ja todella, tarkoitukseni ei ollut loukata, vaan virittää keskustelua yleensä vaatteiden merkityksestä.

      Kaikki hyvät puolet, joita ompelussa on, allekirjoitan täysin. Se on varmasti monille voimavara, ja hyvä niin.
      -ap

      Poista
  8. Paula minä olen se ihminen joka taannoin kerroin tietäväni yhden ihanan blogin, jota pitää Paula. Jäi sitten vastaamatta sinun sähköpostiin ajanpuutteen vuoksi. Nyt on pakko kirjoittaa tänne ja kiittää ihanasta blogista! Tämä on juuri se ihana blogi jonka tiesin! Nosta vaan pää pystyyn ja anna rakkien räksyttää, tiedät että meitä kannustajia on täällä iso joukko. Kiitos paljon monista hienoista ideoista ja inspiraatioista!!! Mikä onkaan ihanampaa kun ripustaa kuivumaan koneellinen itse tehtyjä ihanan värikkäitä vaatteita ja nauttia siitä että oman käden jälki näkyy siinä. Niissä sormenjälkiä täynnä olevissa ikkunoissa ja ovenpielissä kun se ei tahdo aina näkyä... Vaikka onnea ja elämäähän sekin on, lapset kasvavat niin nopeaan.
    SannaP

    VastaaPoista
  9. Että jotkut jaksavatkin! Minusta jos on negatiivista palautetta annettavana niin miksi sitä ei voi reilusti tehdä omalla nimellään? Hyvähän se täälä netin syövereissä on anonyymina tulla haukkumaan toisia ja toisten tekemisiä. Eipä tuo luulisi haittaavan ulkopuolisten elämää jos jonkun perheen lapset kulkevat näteissä vaatteissa, koska äiti nyt sattuu harrastamaan ompelua ja tykkäävän siitä. Kukapa nyt rumista kankaista edes haluaisi ommella lapsilleen, en minä ainakaan! :) Pää pystyyn vain Paula ja jatka näiden ihanien lapsien ja ompelusten esittelyä!

    VastaaPoista
  10. Kaikkia ei vaan voi miellyttää niinhän Se menee😊

    Jatka sinä vaan ompelemista,niiden esittelyä täällä ja pukemista lapsillesi. Kuten sanoit Se on sinun voimavarasi ja mahtava että niin on.

    Mukavaa päivänjatkoa😊

    VastaaPoista
  11. En muuten ymmärrä miksi mun hymymerkit näkyy tuollaisina

    VastaaPoista
  12. Tuli kurkkaa minkälaista negatiivista palautetta sinä oluit saanut ja löysin aivan ihanan blogin. Jään takuulla seuraamaan, kun tiistaina alkaa minullakin ompelukurssi. Löysin sen anonyymin jättämän kommentinkin ja ei voi, kun repiä hiuksia - ei voi ymmärtää!! Joku satsaa lastenvaatteisiin, joku hyvään ruokaan toinen matkustamiseen, toinen jemmaa ja toinen kaataa kurkusta alas - minusta erittäin hyvä kohde on juuri lastenvaatteet tai kankaat. Minä ainakin otan kuvat lapsista juuri, kun ovat ne pukeneet ja hiukset on harjattu, joten kuvien lapset on yleensä puhtoisia ja siistejä.

    VastaaPoista
  13. Pitää minunkin kommentoida. En jaksanut kaikkia kommentteja lukea. Mutta siis, millä perusteella tästä blogista saa sellaisen kuvan että vaatteet ja materia olisivat blogistille erityisen tärkeitä? Tämähän on ompelublogi joten mitäs muuta täällä esiteltäisiin kuin ompeluksia? En ymmärrä ollenkaan.
    Ja tästä blogista ei todellakaan tule sellainen olo minulla että materia olisi erityisen tärkeitä.
    Ja mikä siinä on väärää jos tykkää kauniista lastenvaatteista tai kankaista?
    Minusta tästä blogista välittyy sellainen ompelemisen ilo. Ja välittyy se, miten tärkeä voimavara ompelu on blogistille. Jatka samaan malliin! :)
    -Mirka-

    VastaaPoista
  14. Pakko vielä kommentoida. Jos joku haluaa paasata materialismin ylivallasta niin minusta lastenvaate tämä tai omanikaan blogi on väärä paikka - nämä on blogeista varmasti vähiten materialistia tai pukeutumista yliarvostavimpina.

    VastaaPoista
  15. Voi Paula, jatka vain tätä ihanaa harrastusta ja kauniiden vaatteitten tekemistä niinkuin aiemminkin, sun valokuvatkin on niin ihania aina.. :) Minäkään en löydä tästä blogista niitä anonyymin esittämiä väitteitä, mutta jossain mielessä ymmärrän hänen pointtinsa... :)

    VastaaPoista
  16. Kylläpä on tämä anonyymi nyt blogin valinnut, jossa vuodattaa tunteitaan. Bittiavaruus on täynnä niitä materiaalisia blogeja, joihin voisi moisen kommentin vuodattaakin.

    Hän ei tosiaan sinua tunne Paula. Mutta minä tunnen ja minä voin käyttää palveluitasi, kun itsellä ei tuo ompelu niin hyvin suju. Joten jatka vain samaan malliin tämän blogisi pitoa, sinulla on niin selkeä linjakin tässä, ompelu ja niiden ompelusten esittely.

    VastaaPoista
  17. Keskustelun herätteleminen ei ole huono asia, kunhan foorumin valitsee tarkemmin. Itsekin ottaisin todella henkilökohtaisesti, jos minun blogistani sanottaisiin samalla tavalla (tarkoituksesta riippumatta), joten keskustelun kannalta yhden ihmisen blogi ei kyllä ole rakentavin paikka ottaa tätä asiaa esiin.

    Ompelet lapsillesi kauniita vaatteita. Olisi ehkä hieman outoa, jos sinä tai kuka tahansa haluaisi tehdä lapselleen lähtökohtaisesti rumia vaatteita. Kämmejä sattuu kellä tahansa ompeluissa ja muussa elämässä, ja ihanaa, että kerrot senkin meille lukijoille! :) Minun mielestäni on ihanaa, että lapsesi oppivat arvostamaan itse tehtyä ja olemaan ylpeitä siitä, että on ok pukeutua erilailla kuin muut! :)

    Paula, minulle ainakin välittyy blogistasi se, että rakastat lapsiasi suunnattomasti. Toivottavasti et ole menettänyt blogi-intoa tai yöuniasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko tämä teidän blogin lukijoiden ja blogistin mielestä siksi niin huono paikka herätellä keskustelua, koska tämän blogin piirissä olevat ihmiset ovat täysin vapaita kaikista negatiivisista vaikutteista, joita vaatettamiseen sisältyy? Kirjoitin vähän pitemmästi tuonne alla olevaan keskusteluketjuun tästä samasta asiasta. Eli kun näin on, että tämän blogin piirissä olevat olette kaukana esimerkiksi sellaisesta ilmiöstä, että itse tehdyt vaatteet tunnetusta merkkikankaasta nostavat ihmisen statusta ja sitä rataa ihmistä itseään parempaan kastiin, niin onko tällainen ilmiö mahdollista edes teoriassa?

      Älkääkä taas kääntäkö tätä asiaa niin, että minun mielestä kaikki Metsolan tai Marimekon tai muun tunnetun vaatekappaleen käyttäjät liikkuvat jollain arveluttavalla alueella. (Meidänkin kotoa löytyy muutama tuollainen vaate.)

      Tuntuu, että ylipäätään tässä keskustelussa vallitsee tahaton tai tahallinen väärinymmärrys. Esim. yllä olevassa kommentissa minun alkuperäinen pointtini on käännetty niin, että ikään kuin tavoitteeni olisi saada ompelijat ompelemaan rumia vaatteita.
      -ap

      Poista
    2. Onko sinun mielestäsi keskustelun herätteleminen yhden ihmisen henkilökohtaisessa blogissa rakentavaa? Kuten kommentistani huomaat, olen sitä mieltä, ettei keskustelun herättelemisessä ole mitään vikaa. Olen silti sitä mieltä, että blogeissa saa aikaan rakentavampaa keskustelua silloin (esimerkiksi), kun vaikka itse kirjoittaa aiheeseen liittyvän blogitekstin kuin että osoittaa yleisen tason kommentin yhdelle ihmiselle. (Kaikilla tietysti ei ole omaa blogia, mutta sellaisen voi luoda. Anonyyminäkin. En tarkoita, että sinun tulisi luoda blogi, jossa tätä asiaa käsittelet, mutta ymmärrät varmaan, että yleisen tason kommentti muuttuu heti henkilökohtaiseksi, kun se osoitetaan yhdelle henkilölle.) Arvostan sitä, että korjasit kommenttiasi ja sanoit Paulalle, että kommenttisi oli tarkoitettu yleiseksi keskustelunaloitukseksi eikä henkilökohtaiseksi kommentiksi.

      Anonyymi, en väittänyt sinun sanoneen, että tavoitteesi olisi saada ompelijat ompelemaan rumia vaatteita. Omaa tekstiäni lainatakseni sanoin näin: "(Paula,) Ompelet lapsillesi kauniita vaatteita. Olisi ehkä hieman outoa, jos sinä tai kuka tahansa haluaisi tehdä lapselleen lähtökohtaisesti rumia vaatteita. Kämmejä sattuu kellä tahansa ompeluissa ja muussa elämässä, ja ihanaa, että kerrot senkin meille lukijoille! :)"

      Minulle on välittynyt Paulan omista kommenteista se, että alkuperäinen kommenttisi sai hänet kysymään itseltään: "pitääkö minun tuntea syyllisyyttä siitä, että puen lapseni kauniisiin itse tekemiini vaatteisiin?" Kommenttini ei ollut syytös sinua kohtaan, vaan kannustus Paulalle. (En väitä, että olisit näin sanonut/tarkoittanut tai että Paula olisi näin sanonut/tarkoittanut, vaan että minulle siis välittyi tämä fiilis ja siksi halusin antaa Paulalle kannustavan kommentin.) Kyse ei ole siis tahattomasta tai tahallisesta väärinymmärryksestä ainakaan minun kommenttini kohdalla. Tarkoitukseni ei ollut vääntää sinun sanomisiasi, vaan puolustaa sitä, jonka henkilökohtaisella alueella aloitit yleisen keskustelun.

      Anonyymi, yritetään nyt keskustella hyvässä hengessä :) Mitä ehdottaisit ratkaisuksi ompeluhimoa potevalle äidille, joka haluaa ommella lapsilleen kestäviä vaatteita? (tämä ei ole naljaileva kysymys, vaan ihan aidosti mietin tähän itsekin vastausta tätä taustaa vasten..) :)

      Paula arvostaa seuraavia arvoja lasten vaatetuksessa (Paula, korjaa, jos menee metsään):
      -itse tehty
      -laadukkuus/kestävyys
      -mahdollisuus uniikkiin vaatteeseen, jota ei tule heti vastaan

      Anonyymi, nostat seuraavat asiat esiin (nämä ovat suoria lainauksia):
      -itse tehdyt vaatteet tunnetusta merkkikankaasta nostavat ihmisen statusta
      -vaatteilla on sellainen asema ihmisten mielissä, mikä vaatteilla ei tarvitsisi olla
      -tällainen lasten esittely mitä idyllisimmissä kuvissa pitää yllä kahdenlaista negatiivista mielikuvaa
      -Nykymaailmassa vaatteiden ylenpalttinen korostaminen ja siitä herkästi seuraavat lieveilmiöt (kuten se, että pienet lapsetkin osaavat nälväistä toiselle, jos paidan kuosi on epäajanhenkinen (sana muodikas on tosiaan harhaanjohtava))
      -Ja elitismiä ON vaatetuksessa muunkinlaista kuin erityisen rikkaiden harrastamaa kalliita merkkivaatteita.
      -tämä on kuitenkin se, mitä ei arvosteta: vaatteet, jotka ovat mitäänsanomattomia, vain vaatteita. Tällaisissa vaatteissa ei ole mitään, mikä säväyttää sen kummemmin, ei kuosilla, ei merkillä, ei hinnalla, niissä ei ole mitään statusta.

      Mielestäni tuot esille monia hyviä keskustelunaiheita. On tärkeää miettiä, millaisia arvoja välitämme eteenpäin lapsille. Minusta ei taas ole huono asia, että lapsi uskaltaa näyttäytyä ikätovereidensa keskuudessa ilman sellaisia vaatteita, joita kaikilla on. Tunnistan itse lapsuudestani sen, että minä ainakin halusin jotain siksi, että muillakin oli. En uskaltanut käyttää mitään liian erikoista ja varmasti vaate jäi kaappiin, jos joku sanoi jotain ilkeää pukeutumisestani.

      Poista
    3. Ommellut lastenvaatteet ovat luonnollisista syistä esillä lastenvaateompelublogeissa. Niitä on kiva katsoa ja saada inspiraatiota omaan harrastukseen. Arjessani en kyllä ikinä ole kiinnittänyt huomiota vastaantulevien lasten pukeutumiseen. Toki toinen lapsi voi kiinnittää asiaan aivan eri tavalla huomiota ja siksi meidän onkin tärkeää kasvattaa lapsemme ymmärtämään, että olemme kauniita ja arvokkaita riippumatta siitä, miltä näytämme ulkoisesti.

      Facebookissa käytyjen keskustelujen perusteella on myös paljon sellaisia äitejä, joiden ompelukset eivät enää kelpaa lapsille. Lapset haluavat jotain "tavallista" ja "vähemmän erikoista", koska on "noloa pukeutua valtavirrasta poikkeavalla tavalla". Monet äidit ovat keskustelussa taas sanoneet, että "lapset tykkäisivät itse äidin ompelemista vaatteista, mutta toisten lasten kommentit ovat välillä ilkeitä, minkä takia näitä vaatteita ei enää käytetä". En usko, että tämäkään on ideaalitilanne ja tämähän juuri liittyy mainitsemiisi toisten lasten ilkeisiin kommentteihin, mutta vaan päinvastaisessa tilanteessa.

      Paula sentään käyttää paljon aikaansa ompeluun. Aikaa ei varmasti ole liiaksi lapsiperheen arjessa. En näe elitistisenä sitä, että joku haluaa tehdä itse! (Enkä väitä, että kukaan muukaan olisi niin väittänyt). Se on totta, että käsityöt ostettuina ovat kalliita eikä niihin kaikilla ole varaa. Moni ei varmasti halua ostaa/pysty ostamaan lapselle kallista uniikkia vaatetta, joka menee heti pieneksi.

      Mulla olisi vaikka kuinka paljon vielä sanottavaa molemmin puolin, mutta tämä kommentti on jo liian pitkä muutenkin. Itse katson tätä asiaa luonnollisesti ompeluharrastajan näkökulmasta, joten myönnän rajoittuneen perspektiivini. Toivon, että tästä voisi nyt tulla parempi mieli kaikille osapuolille..! :)

      Poista
    4. (oli pakko jakaa kommentti kahdeksi kommentiksi, koska olin näköjään kirjoittanut liikaa :D )

      Poista
    5. Mitä tulee kysymykseesi, pitääkö blogistin tuntea syyllisyyttä, että pukee lapsensa itse tehtyihin kauniisiin vaatteisiin, ei todellakaan. Se, mitä arvelen meidän jokaisen olevan hyvä tarkastella itsessään, on näiden sinänsä hyvien asioiden kääntöpuoli, joita tässä olen yrittänyt raottaa.

      Oikeastaan toiseenkin kysymykseen (mitä ehdotan ratkaisuksi jne.) pätee sama vastaus, ommella saa niin paljon kuin sielu ja aika sietää, olennaista on tarkastella itsessään näitä sinänsä hyvien asioiden kääntöpuolia.

      Miksihän muuten kritiikki tulkitaan yleensä aina syyttelyksi tai huonohenkiseksi keskusteluksi? Mielestäni en ole viljellyt tässä keskustelussa ilkeyksiä tai muita aineksia, jotka vievät keskustelua huonohenkiseksi.
      -ap

      Poista
    6. Uskon, että kauniiden ja laadukkaiden vaatteiden arvostamisen rinnalla äidit todella haluavat kasvattaa lapsensa ensisijaisesti arvostamaan ja kunnioittamaan toisia ihmisiä. Kuten sanoit, näitä asioita on hyvä tarkastella, ja uskoisin, että sen on moni tehnytkin ja asettanut asiat tärkeysjärjestykseen.

      Kirjoitettu kritiikki tulkitaan usein syyttelyksi ihan siitä syystä, että se on kirjoitettu teksti ilman äänensävyä ja suullisen ilmaisun vivahteita. Syyttelyä sen ei tietenkään tarvitse olla eikä toki usein olekaan :)

      Uskon myös ja varmaan ymmärrätkin, että moni on varsin yllättynyt keskustelunaloituksestasi jo ihan siitä syystä, että ompeluharrastus mielletään positiiviseksi ja iloiseksi asiaksi, jota on ihana jakaa muille. Moni muu ei ole nähnyt ompeluharrastuksessa (eikä varsinkaan Paulan blogissa) tai itse ommelluissa kauniissa vaatteissa niitä asioita, joita nostit esille. Tässä kuka tahansa ompeluharrastaja nousee puolustamaan Paulaa ja omaa harrastustaan, kun tuntee (tunteminen on aina subjektiivista) kritiikin olevan aiheetonta. Tämän varmaan olet huomannutkin.

      Hyvä, että otit asian esiin. Olen silti edelleen sitä mieltä, että juuri tämä paikka tässä ei ollut se paras paikka sille ja siitä syystä toivonkin, että keskustelun mahdollinen jatko voisi olla jossain muualla (ellei Paula toivo toisin), ettei Paula kärsisi tästä enempää, koska kritiikkisihän ei ollut tarkoitus kohdistua häneen henkilökohtaisella tasolla.

      Hyvää jatkoa sekä sinulle että Paulalle! :)

      Poista
    7. Suppis muotoili asian hurjan hienosti.

      Keskustelu ei ole koskaan pahasta, mutta tässä anonyymin ulostulossa oli aika ja paikka täysin väärin valittu. Tästä blogista ei löydy anonyymin esille tuomia asioita, ja kommentointi oli täydellisesti ohi blogikirjoituksenkin aiheen. Vastaavassa tilanteessa olisin itsekin hyvin harmistunut.

      Parempi paikka olisi ollut joku pintamuotia hehkuttava blogi. En lukisi sellaiseksi edes uusiin lasten merkkivaatteisiin paneutuvaa blogia, sillä jonkun pitää ostaa ne merkkivaatteetkin uutena että muut, kuten vaikka minä, voi sitten ostaa ne käytettynä omille lapsille vähän edullisemmin. Hyvä ja laadukas vaate voi ehtiä olemaan monen lapsen lempivaate ennen kuin se on käytetty loppuun.

      Poista
  18. Suppis tuossa edellä sekä monet muut ovat jo kommentoineet tähän hyvin. Minulle blogisi huokuu positiivisuutta ja elämänmyönteisyyttä. Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  19. Luin tuon anonyymin tekstin oikein ajatuksen kanssa ja yritin päästä hänen pointistaan kiinni onnistumatta siinä. Nimittäin kritiikkiä materialismia vastaan itsekkin jossain määrin tunnustan... Minusta tuo oli kuitenkin tosi kaukaa haettua ja tämä blogi täysin väärä paikka moiseen purkaukseen. En näe mitään muita syitä anonyymin negatiivisille mielikuville kuin kateus. Ja sitähän on vaikea suoraan tunnustaa.

    Ei muuta kuin pää pystyyn Paula ja iloisin mielin jatkat samaan malliin! En ole tainnutkaan ennen tänne kommentoida ja lukijaksikin taidan liittyä jos en jo ole, täytyy tarkistaa...

    Piia

    VastaaPoista
  20. Sotkenpas minäkin lusikan soppaan...

    Vaatteilla ja kauniilla vaatteilla on yllättävän paljon merkitystä. Ainakin itse ajattelen niin. Yleensä yritän etsiä itselleni päälle jotkin kivat kamppeet, miksi en siis lapsillekin laittaisi nättiä päälle. Tykkään kauniista asioista ja lasten vaatteet ovat yksi sellainen juttu. Kyllä minä aamuisin katson, mitä kukakin päälleen laittaa. Pahinta mitä tiedän, ovat lököttävät tummansiniset tai kulahtaneen harmaat collegehousut - niitä ei meidän poikien kaappiin ilmesty!

    Toisekseen jos ostaa ns. laadukkaampia merkkejä, niillä on myöhemmin myös jälleenmyyntiarvoa kirpparilla ja muualla. Kahden euron trikoorutkaleita ei myöhemmin voi laittaa muualle kuin roskiin. Sama pätee ompeluun: kun tekee kunnon kankaista, niitä voi käyttää useampi ja kenties itse ommellut vaatteet jatkavat elämäänsä kirpparin kautta vielä toiseen kotiin.

    Ajattelen myös, että kun lapsi näkee ympärillään kauniita asioita, hän oppii esteettisyyden tajua. Se ei ole ollenkaan paha asia.

    VastaaPoista
  21. Pisti silmään tuossa yhdessä postauksessa olevat turkoosit haalarit. Kangas on varmaan Metsolaa ja ostettu yli kolme vuotta sitten? Mulla on nimittäin ollut sama ongelman turkoosin joustiksen kanssa raidoitus pahenee joka pesun jälkeen itse sain silloin hyvityksen tuosta kankaasta.

    VastaaPoista
  22. Tällainen palaute on kai blogielämän yksi riski ja varjopuoli. Yhden asian haluan sanoa: Hyvä Paula! Jatka samaa rataa. Blogisi on ihana inspiraation ja ilon lähde meille muille ompelijoille, jotka välillä tukka kaurapuurossa koittavat loihtia ympärilleen jotain kaunista arjen iloksi.

    VastaaPoista
  23. Luin hieman ihmeissäni keskustelua. Minusta jokainen vanhempi saa vaatettaa lapsensa haluamallaan tavalla. Itsekin ompeluhulluna ymmärrän miksi haluamme ostaa kamkaita, joiden uskomme kestävän. Itse ommellussa vaatteessa jokainen sauma on tehty suurella lämmöllä omalle lapsella ja olisi sääli, jos vaate olisi ensimmäisen pesun jälkeen kauhtunut.

    Toisaalta kohtuus on hyvin avara käsite. Se mitä toinen pitää kohtuutena on toisen mielestä silkkaa liioittelua. Meistä jokainen saa vetää oman viivansa kohtuudessa ja kohtuuttomuudessa. Oli kyse sitten lastenvaatteista tai vaikka alkoholista.

    Jokainen meistä varmasti tietää ettei talossa, jossa on lapsia ole aina siistiä, hiljaista ja tyyntä. Lapsiperheet ovat täynnä elämää, tahroja ja kasoja. Tämä on kuitenkin ompelublogi, joka keskittyy lastenvaatteisiin ja toimii meille muille ompelijoille inspiraationa. Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja lisään vielä, että en missään nimessä ole kokenut blogiasi tai tekstejäsi negatiivisina. Sinulla on oikeus kuvata oma elämäsi sellaisena kuin haluat, siitähän bloggauksessa on kyse?

      Poista